Ruotsalaisvanhemmat vetosivat viranomaisiin, kun heidän lapsensa sai painajaisia päiväkodissa esitetystä Mikko Mallikkaan animaatiosta. Uutinen kantautui Suomeen. Näin YLE sai pontimen kertoa omasta ohjelmapalautteestaan. Kulttuuritoimituksen 19.1. julkaisemassa jutussa kerrotaan, että mm. liian ilkeät hirviöt ja lihansyönti saavat suomalaisvanhemmat valittamaan. Palautteen vuoksi on hyllytetty Muumilaakson tarinoiden ja Röllin jaksoja. Tätä on moni äimistellyt. Nyt kerron miksi ihmettely on turhaa.

Valittavat vanhemmat tuntevat sykkeensä ja rasvaprosenttinsa, mutta eivät osaa käsitellä lastensa pettymyksiä ja pelkoja. Eivät tosin omiaankaan. Äiti syö Goji-marjaa ja isä nielee ravintolisää. Terveen itsetutkiskelun on korvannut ”minä itse” ja suorittaminen. Yhteisöllisyys ja ystävät ovat laajakaistalla, jossa yliajettuina makaavat sivistys ja looginen ajattelu. Elämänkatsomuksen on korvannut päivittäin trendaava joukkoharha.

Koulumatkalla ei sovi kiivetä puuhun. Jos piltti putoaa, niin yhteiskunta on vastuussa. Koulumatka on jana. Toisessa päässä on opettaja, joka ei saa sanoa ei. Toisessa päässä vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei. Viestintäyhteys on kirjallinen ja tietysti digitaalinen.

Vanhempia on helppo loukata, sillä heillä on korkeakoulututkinto. He tietävät, kuinka vähän he tietävät ja kuinka asiat eivät ole. Työpöydän alalaatikossa päällekkäin pölyttyviä tutkintotodistuksia vastaavat ymmärtämättömyyden reiät sieluissa. He ovat osa kansaa, joka on omaksunut ruotsalaisen arvioinnin- ja  arvostelunpelon. Se on yhdistetty perittyyn puhumattomuuteen. Heidän naapurissaan asuu ison mahansa kera vallanharhainen ay-aktiivi, joka palvoo saavutettua etuaan. Pihalla hän tervehtii katsomalla poispäin. Yhdessä he ovat kansaa, jonka Itämeri on lännessä.

He tietävät olevansa syyllisiä laiskuuteen, talouskriisiin, liian monen muukalaisen vastaanottamiseen, perintötekijöihinsä, huonoihin johtajiinsa ja ilmastonmuutokseen. Arvostakaa heidän anonyymiä palautettaan. Se on vain oire. Treenatun ulkokuoren alla on paksu syyllisyyden peruskallio, jonka sisään on koteloitu kuolemanpelko.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Viikosavossa tammikuussa 2016.